Kokonainen

On oikhein rauhallinen olo. Siivous on puolirajassa, mutta sen kyllä tässä illan päälle kerkiää lopettaa. Pikku apulainen syöpii ansaittua herkkulautasta ja kattoo jotaki ei-nuin-pienile-ruususille-tarkotettua lasten elokuvvaa. Mutta en nyt jaksa nalkuttaa ja kasvattaa. Ei se varmhan siitä vahingoitu.

Tänä vuonna meiläki tuntuu oikealta talvelta, vuorotellen lunta ja pakkasta. Ei tietoakhan ilmastonmuutoksesta, tyhjää höpöttävät. Meijän kartanolla saapii rohki vettää karvalakin korvile ko pötkähtää selälensä tekemhän lumienkeliä. Miksikhän se muuten tehhän selälänsä? Saattais olla paljo hauskempaa, jännittävämpää ja kylmempää tehhä se vattalansa. Minun ei kyllä kannattais kovin matalassa kinoksessa koittaa, menis piijain nokka poikki.

Meilä on pitkästä aikaa ollu semmonen päivä, että mies on tehny miesten töitä ja nainen naisten töitä. Mie olen siivonnu, pyykänny ja tehny ruokaa lapsen kans, ja Pitkäaikanen on käyny puumettässä ja nyt meni lumitöihin. Oikeasthan aika mukavaa olla välilä tämmönenki. Oikea nainen, vaimo ja äiti.

Nyt alko huolestuttamhan.