Hyvänlainen päätös

Lauantai 13.12.2008 klo 22.28 - Katjuska


Joskus elämässä on vain tehtävä ratkasuja. Tänä iltana mie pakkasin pussini, otin tyttäreni ja lähin.

Koko kahen kilometrin matkan mie mietin, että tehinkö oikean liikhen, mutta en kehanu ennää pyörtääkhän. Ruusunen istu tyytyväisenä etupenkilä, eikä tienny tuon taivhallista, mitä oli tapahtumassa.

Kotisauna oli kasunnu. Ko eihän siinä niin ole voinnu käyvä, että mie olisin kutistunnu. Kiuas oli niin kaukana, että minun sihtilä olis tarvinnu teleskooppivartisen löylykauhan. Seittemän hutia, ja sitte mie hoksasin siirtyä lähemäs kiuasta. Eihän sitä aivan pakko ole istua sielä lautheitten tuokimaisessa laiassa.

Suihku oli uusi ja hieno. Hierova kuulema ja läpimitaltansa vähinthän puoli metriä. Mie seisoin suihkun alla ja kokkeilin, että kastuuko tukka. Ei kastunu, mie jäin pisaroitten välhin. Olisinkhan mie sittekki pienentynny? Ko olin kymmenen minutin päästä kastunu vasta kolmen pisaran verran, mie hoksasin mataluttaa sitä suihkua puolhentoista metrhin. Jopa alko sattumhan!

(Siinä uutta suihkua ihhaillessa mie muistin meijän vanhaa suihkua. Nyt vanhempanna ja viishampanna mie olen aivan varma, että se oikeasti oli vessan alapesusuihku. Mutta sillä osu paljo paremin.)

Saunan jälkhin met söimmä kiukhala haljenhet makkarat, Ruusunen kaks ja mie yhen. Molemat ilman kuoria. Ruususta alkaa kuojottamhan ko son niin ahmatti, että tukkii liian hopusti liian isoja kappalheita kurkhunsa, ja minula ei hamphat kestä ennää ees makkarankuoria. Nielasin makkarankappalhet kokonaisina niinkö linnunpoika. Ko Ruusunen esitti alastontanssia, mie join saunakahvit ja nautin puhthasta olosta. Mammu oli lämmittänny hyvän saunan.

Jos memmä olis käynhet mammulassa saunassa, kotona met olisimma vasta alkamassa hakemhan tulitikkuja.

Joskus sitä tekkee oikheita ratkasuja.


Kommentit

14.12.2008 1.35  Katjuska

Paskatun paskattu. Myyrä-pelissä ei ollu patteria ja hämähäkkimiehen puku ei sopinu minule. Prinsessa Ruusunen ja Prinssi What Ever -parpila mie sitte leikin. Ko paino Ruususen rinnassa olevasta napista, se alko laulamhan.

Vasta muutaman triotanssin jälkhin mie hoksasin laittaa säleverhot kiini.

14.12.2008 1.37  No se sama penikka

Aika noloa kommentoia omia kirjotuksia. Mutta ko on laiskaksi syntyny, niin laiskana pyssyy.

12.1.2009 0.51  toinen penikka

"Suihku oli uusi ja hieno. Hierova kuulema ja läpimitaltansa vähinthän puoli metriä. Mie seisoin suihkun alla ja kokkeilin, että kastuuko tukka. Ei kastunu, mie jäin pisaroitten välhin. Olisinkhan mie sittekki pienentynny? Ko olin kymmenen minutin päästä kastunu vasta kolmen pisaran verran, mie hoksasin mataluttaa sitä suihkua puolhentoista metrhin. Jopa alko sattumhan!" sattuko ees sittekhän?!:D suihku on ehkä ainut asia mitä mulla ei ole sieltä ikävä! :)


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini