"Vanha kulta vieres, uusi ovipieles, eihän kahta rakastella sovi! (No, miksei sovi?)"

Meilä ammuthin vain 35 euroa taivhale. Pitkäaikanen ampu. Met istuima kolmen ensimäinen raketin jälkhin ulkoeteisessä kuulosuojat päässä ja ootima, että koska se hullutus loppuu. Mutta että kerkisimmä kuitenki kerranki saunoa ennen puoltayötä.

Sitte met menimä juhlistamhan kylän juhlavuojen loppumista Viiman talole. Mie leivoin eilen sinne torttuja ja sydämen ja V-kirjaimen muotosia piparia, ja kaikki muukki toit sinne paljo herkkuja. Net olit nyyttikestit, ja olihan sielä väkeäki. Lähemäs toistakymmentä. Emmä met Ruususen kans olhet ko puoli kahthen. Varmhan sinne tullee porukkaa lissääki, aamhun asti sielä ruukathan valvoa. Parhana uutena vuonna taisima Pitkäaikasen kans viihtyä siutti aamuyheksän...

Nyt on aivan hiljasta. Mie meinaan viime vuosien perinthen mukhan alkaa seikkailemhan huutonetissä, sieläki on ylhensä tänä päivänä hiljasta. Saapii rauhassa huutaa ja sitte huutaa ko saapii halvala tavaraa. Kengät pitäs löytää. Pikkusisko muisteli ostanhensa päivälä uuet kengät ja mie hoksasin, että mie olen pitäny jo kaheksan vuotta mummuvainan Kuomia. (Mutta ko non niin hyvät kengät. Ja mummu oli minun melkhein paras kaveri.)

Yks asia minua vaivaa aivan kauheasti. Mie en tiiä, onko nyt vuojen viiminen vai ensimäinen yö.