Koko puiset puhhetLauantai 17.1.2009 klo 2.01 - Katjuska Yks järkikanttura täälä valvoo vielä. Heti ko alko viikonloppu, ihmisriepu luulee, että ei sole niin nuukaa nukkua yöllä. Nythän sitä pitäis ko ei tartte aamulakhan niin varhain herätä. Oli aivan hyvä viikko. Sain töitäki tehtyä ja taisima met jotaki Ruususenki kans touhuta. Nykki on pirtti sen näkönen, että leikitty on. Meilä on aika leveä sänky, ja ennen siihen olis sopinu vaikka kirahvi välhin nukkumhan. Nyt siinä on yks pieni piika poikittain ja met Pitkäaikasen kans nukuma toinen toisela kyljelä ja leikimä kakkosnelosia. Neljä vuotta mie olen yrittänny saaha lasta nukkumhan vieressä, eikä se ole tullu, niin nykkö se kohta on jo muuttamassa kotoa pois, niin äitin kainalo onki yhtäkkiä mailman paras paikka. Kyllä mie olen nyt onnellinen! Ja valvon. |
|
Lisää pääkuvan päälle tekstiä klikkaamalla ratas-ikonia,
joka ilmestyy tuodessasi hiiren tämän tekstin päälle.
Vakiokommentaattori täällä taas!
Kiva kun laitoit meille vähän pakkasta, käväisi jopa -10 asteessa, nyt vain -4, mutta olisist nyt vähän sitä luntakin laittanut vai menikö se ohi. Täällä ihan pikkuisen meinasi tulla sellaista jotain minikokoista valkoista mutta ei sitten kuitenkaan, yritykseksi jäi.
Hyvä kun selvitit sen mutsin, miä kyllä ihan oikeesti luulin, että äitiäs tarkotit, vähän kummaltahan se juttu tuntui...
Meidän vanhempi lapsi, tytär, harrasti vieressä nukkumista ja pitkään! Lähes joka yö se tuli johonkin aikaan siihen meidän väliin ja oli varmaan 11-v. kun lopetti sen! Mutta 3 vuotta nuorempi poikalapsi ei tullut koskaan. Olihan tosin niin, ettei sinne sänkyyn kyllä olis edes mahtunutkaan. Poikalapsi sai 3-vuotiaana oman huoneen ja halusi heti alusta asti nukkua ovi kiinni omassa rauhassaan! On ne niin erilaisia.
Terse,
Kirsikka