Kappale kurkussa

Maanantai 15.9.2008 klo 21.44 - katjuska

Ruusunen huokas:
- Voi, minun tätiäni.
Mie ajattelin:
- Voi, minun pikkusiukkuani.

Koko päivän pala kurkussa. Miten tämä kesän loppu onki aina näin vaikea?

Pottumaamuistoja

Torstai 11.9.2008 klo 21.55 - Katjuska

Koko loma näyttää menevän pottuja pyöritellessä.

Kuka riivo niitä niin paljo on maahan lyönykki? Kuka net kaikki syöpii, solis soma tietää. On se Ruusunen kyllä aika kova sitä pottumuusia syömhän, jokhan solis sitte se?

Minula oli kello soimassa kymmeneltä, mutta kuuntelin, että sattaa vettä kaatamalla. Kuuntelin vielä toiselaki korvala, ja tosi soli. Siirsin kelloa. Ko heräsimmä yhentoista maissa, niin oli niin komea päivä, ettei ikinä. Semmonen son ihmisen mieli, kuuleeki mitä halvaa. Minua halutti nukkua.

Tehin pottumaalle seikkailuraan. Lauanpätkiä jonhon, välhin hain sisältä toolin vuoreksi ja viimisennä etappina oli tulivuoren raaterina vanha paan laiat. Siihen piti heittää punanen pallo, joka oli pommi. Kiinnosti viis minuttia. Mutta saavat ihmiset kylilä puhua, että son koko mätölaiska ko toolinki on kantanu pottumaalle, että saapii välilä jalkoja leppuuttaa...

Nyt mie olen yksin kotona. Ruusunen meni serkkujansa vasthan ko tulit kaupungista käymhän. Täälä on niin hiljasta, että tämä naputuski kuulostaa kovalta. Kattoin äsköin aivan yksin Aidolssinki. "Musiikki on mun koko elämä." Voi, pyhä jysäys, että joku saattaa nuinki sanoa. Eikö se nuku koskhan? Syö? Käy hyysikässä rapomassa? Laita kenkiä jalkhan? Käy koulussa? Olimmie tyytyväinen ko minun elämähän onki sitte mahottoman mielenkiintosta!

Tuli tuola pottumaallaki yks hauska muisto mielhen. Ko met olima Pitkäaikasen kans vielä aika nuoria, ja sen isä ja äiti asuit tässä meijän kans samassa huushollissa. Vanhojahan net tietenki olit ja kovastikki uskovaisia ihmisiä. Alkohooli oli aivan kauhistus, ainakhan näkösällä ei passannu ottaa. Niimmet kerran lähimä Pitkäaikasen kans nostamhan pottuja tuohon talon nurkale, ja meilä oli kummalaki kauhea lunssa. Ja utka juomhan, jos suorhan sanothan. Met keksimä, että laitama yskänlääkepulhon vähä koskenkorvaa, niin luistaa se potunnostoki paremin. Siinä met sitte nostima ja otima aina välilä "yskänlääkettä". Sitte se tietenki vähä kihahti hathunki, alko kuokkiminen tökkimhän ja päätimä lähteä kylästelemhän naapurhin. Nyt jälkikäthen ajateltuna minua on naurattanu, että eikhän se mummu olis asian oikean laian arvannu, jos olis lasista kattonu. Mieki taisin tempassa viimiset ryypyt yskänlääkettä pohjanmaan kautta.

Oi, aikoja. Oi, tapoja.

Rakkauventunnustus

Tiistai 9.9.2008 klo 21.06 - Katjuska

Kävimä kaupassa, ja joku mies erehty sanomhan Ruususelle, että oletkos äitin tyttö?
- Olen minun oman äitin tyttö, enkä kenenkään muun äitin tyttö, ettäs sen tiiät!
Ja nyrkinheilutus päälle.

Soma tietää, että joku tykkää minustaki.

Pottumaapäivä

Maanantai 8.9.2008 klo 23.01 - Katjuska

Met heräsimmä jo kymmeneltä. Mutta päätimä jatkaa unia. Oli soma venytellä yhen maissa ja mietiskellä, mikä päivä on. Jep, loma.

No, siinä ko aikani mietiskelin, muistin, että potunnostopäivähän nyt on. Aloima tekemhän lähtöä, ja kaks ja puoli tuntia myöhemin pääsimä maalle saakka. Kerkisin kiskoa kaalet yhestä penkistä ja nostaa sen puolivälhin ko Ruususella meni multaa suuhun, ja oli aivan pakko lähteä sisäle kurlaamhan suuta.

Toisen penkin loppupäässä Ruusunen oli jo lopen kyllästynny, ja kävin hakemassa sille hiekkaleikkikaluja. Neljänen penkin kohala hain sitä vettä, jonka ensin kielsin, että saapii tehhä rapasotkua. Purukumipuu tuli istutettua (toivottavasti Ruusunen ei ens kesänä ennää muista, että semmonen pitäs kasvaa meijän pottumaassa), ja muutenki sai käyttää mielikuvitusta, että sain net suunnitellut kymmenen penkkiä nostettua.

Penkit on metrin pitusia, puolitoista korkeinthan.

Siinä potunnoston aikana alko kuulumhan yhtäkkiä aivan ihme ääni, enkä mitenkhän meinannu keksiä, mikä son. Mie kuuntelin ja kuuntelin, kuikuilin ympärille ja sitte hoksasin: parin metrin päässä aitauksessa oli lehmä kusela. Kaikenlaista...

Minule on nyt kasuamassa viisauenhammas. Ensimäinen. Niin kipeä, ettei kestä mithän syyä. Toivottavasti siitä on jotaki hyötyä. On sitä niin ootettu.

Nikkarushommia

Torstai 4.9.2008 klo 18.54 - Katjuska

Ensimäinen lomapäivä puolessa välissä. Kyllä mie olen rento, takaraivossa naputtaa koko ajan yks tekemätön työhomma, joka jäi viimisen työpäivän huumassa tekemättä. Ehkä mie saan sen tehtyä viikonloppuna, vishin son vähä niinkö pakkoki saaha tai ei ole paikkaa, mihin lomilta mennä.

Mammu kävi eilen lainaamassa minulta termospulloa, jonka oli kuulema joskus lahjottanu. Mie en yhthän muistanu, ja väitin kivenkovhan, ettei meilä ees ole ko yks vaivanen puolen litran Piltemasta tilattu jonninjoutava pullo. Nooh, mammuhan tonki vähä aikaa kaappia, löysi pullonsa ja kuus muuta. Voittako kuvitella! Meilä on seittemän termospulloa keittiön kaapissa ja mie en tiiä mithän. Olen mie kans emäntä...

Kävimä kirkonkylälä, ja kunka ollakhan, Ruususelle löyty semmonen puinen työkalulaatikko, jossa on oikea saha ja vasara ja paljo muutaki kampetta. Minula on ittelä ollu penikkana semmonen, ja mie rakastin sitä! Nyt molema lähössä nikkartamhan.

Illala on eessä saunan lämmitys, mutta sitä ennen häätyy käyvä mammulassa. Pikkusiukku suikasee parin päivän päästä taas mailmale. Mikä vois olla sen ikävämpää?

Lomaviilistelyä

Keskiviikko 3.9.2008 klo 15.26 - Katjuska

Toissapäivänä sato lunta. Minula alkaa 40 minutin päästä kesäloma. Vähä mie olen tunnelmissa. Niin tunnelmissa, että häävyn jättää vähä töitä lomalekki ko en perskutarallaa saa niitä milhän nyt tehtyä.

Soma päivä

Lauantai 30.8.2008 klo 20.13 - Katjuska

Mie olen ollu tänä päivänä aivan liian enerkinen, itteäki hengästyttää. Olen pessy pyykkiä monta konhellista, kävästänny Ruususen kans maalikylissä, lissäilly jutskia tänne sivuile, poistanukki jotaki (jopa minun mielestä) höpöä, löytäny mätiä pakastimesta ja ja... No, empä paljo kyllä oikeasthan olekhan saanu aikaseksi, mutta olen tainnu ajatella aika paljo koko päivän ko on näin hektinen olo.

Meile tuli syyslunssa illala. Olen hieronu jalkoja ja käsiä, niistäny nokkaa, laittanu nokkasuihketta, laittanu täkkiä ja ottanu täkkiä pois koko yön. Kyllä on äitilä ollu tärkeä olo. Son mukavaa. Aamula en sitte jaksanukhan noussa ko kännykkä piipitti, jatkoima Ruususen kans unia, jos ei nyt aivan sattaa vuotta, niin melkhein puolhen päivhän.

Äiti ja pikkusiukku menit Roihin juhlimhan Veetin synttäriä. Mekki soitima sinne ko tulima kyliltä. Olis sieläki varmhan ollu aivan soma käyä, mutta hyväpä oli, että emmä lähtenhet ko kuumettaki on.

Uusi vassu synty eilen ja Ruusunen anto sille nimeksi Halla. Aivan ihana nimi minun mielestä! Varsinki ko vassu synty tähän vuojen aikhan, eikä Ruususella taija olla aavistustakhan, mitä halla meinaa.

Kävin Veispuukissaki. Justhinsa ko aloin ymmärtämhän pikkusen sen toimintaa (en vieläkhän tarkotusta), niin sielä lukkee, että tervetuloa uusithun Veispuukhin. No, kivat teile ja heihei.

Oikeasti minun pitäs tehhä pikkusen töitä, eikä kirjotella tänne, mutta jos ajattelen sitä huomena. Onhan huomena uusi päivä.

Lue lisää »

Hiljoksensa

Torstai 28.8.2008 klo 8.33 - Katjuska

Voipiko solla tosi, linnut laulavat ikkunat takana?

Mie olen melkhein heräny, eikä kello ole vielä ko puoli yheksän. Muuten talo nukkuu vielä. Töihin pitäs pikku hiljaa. Pikkuhiljaa. Pikku hiljaa? No, tästä vähitellen.

Muutama kahvikuppi vielä. Ja sukat.

Kaivattu ääni

Perjantai 22.8.2008 klo 13.28 - Katjuska

Elämä on hiljentynny kokonhan.

Kesä taisi mennä

Sunnuntai 10.8.2008 klo 14.37 - Katjuska

Nyt on sunnuntai. Heräsimmä vasta puolenpäivän jälkhin. Olema lähössä ulos. Ensin pitäs vain löytää villasukat. Varphaita palelee. Elokuun puoliväli. Lyhyt oli kesä.

Ensimäinen askel

Keskiviikko 6.8.2008 klo 21.40 - Katjuska

Son aika kinkkinen juttu. Tämä alottaminen ilman asiaa. Mutta jospa se olis tällä kertaa tässä.